- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Miten henkilöstöä saataisiin aktivoitumaan verkossa käytävään keskusteluun nykyistä rohkeammin? Vaikka viestintää toteutetaan yrityksessämme jo nyt kohtuullisen laajan joukon voimin, ovat viestijät kuitenkin pääosin aina niitä samoja.
Yhtiössämme on panostettu viimeisten vuosien aikana voimakkaasti digiviestinnän kehittämiseen. Yhtiö näkyy tänä päivänä muun muassa YouTubessa, Instagramissa, LinkedInissä sekä Twitterissä. Lisäksi erityyppistä esitysmateriaalia jaetaan aktiivisesti SlideSharessa.
Henkilöstön aktivointiin pyrin hyödyntämään työntekijälähettilyyden keinoja, jotka mielestäni sopivat hyvin oman yrityksemme henkilöstön kannustamiseen. Mietin. miten jakamisen esteitä madalletaan, miten henkilöstöä kannustetaan mukaan ja miten henkilöstön omaa osaamista voidaan kehittää.
Mikä työntekijälähettilyys?
Työntekijälähettilyys on organisaation keino kannustaa henkilöstöä toimimaan työnantajan sanansaattajana. Työntekijälähettilyys viittaa sekä työntekijän digitaalisen verkoston rakentamiseen että oman sisällön jakamiseen ja luomiseen. (IAB 2016, 3.)
Työntekijälähettilyys hyödyttää parhaimmillaan sekä työntekijää että työnantajaa. Työntekijän näkökulmasta lähettiläänä toimiminen voi olla esimerkiksi ammattiin liittyvän blogien julkaisemista, twiittaamista tai Linkedinin hyödyntämistä. Linkedinissä työntekijä voi osallistua oman ammattialansa ryhmiin ja itseä kiinnostaviin keskusteluihin. (IAB 2016, 3.)
Aloitin henkilöstön aktivoinnin omasta tiimistäni lokakuun alussa pidetyn tiimipalaverin yhteydessä. Tiimissämme on kymmenkunta eri ikäistä henkilöä, joista osa hyödyntää melko paljon eri tyyppisiä digitaalisia kanavia. Osa taas ei juurikaan koe saavansa niistä hyötyä.
Tiimipalaverin yhteydessä toin esille omia kokemuksiani digitaalisten kanavien hyödyntämisestä. Nostin erityisesti esille Linkedinin ja sen, miten itse sitä hyödynnän. Kerroin ryhmistä, joihin olen Linkedinissä liittynyt ja mitä muuta viestintää siellä seuraan. Linkedinin avulla oli mielestäni helppo nostaa esille konkreettisia esimerkkejä digitaalisuudesta ja sen hyödyntämisestä.
Päätyttyä esitin haasteen niille tiimiläisille, jotka jo käyttävät Linkediniä. Haasteen tavoite oli kannustaa tiimin jäseniä jakamaan muutamaa itseä kiinnostavaa julkaisua sekä seuraamaan, miten tehtyä jakoa on katseltu. Jakojen seuraamisen tarkoituksena ei ollut saada aikaiseksi mahdollisimman montaa ”katselukertaa”, vaan ennemminkin tuoda esille sitä, että jaot kiinnostavat myös muita.
Miten jakamisen esteitä voi poistaa?
IAB:n julkaisemassa työntekijälähettilyyden oppaassa on kerrottu syitä, jotka hidastavat tai saattavat jopa estää digitaalista työntekijälähettilyyttä organisaatiossa. Yleisimpinä syinä on mainittu someosaamisen puute sekä epätietoisuus siitä, mitä somekanavissa saa jakaa ja miten.
Organisaatiossani koen suurimmaksi jakamisen esteeksi juuri sen, että aina ei olla tietoisia siitä, mitä saa ja mitä ei saa jakaa. Vaikka ohjeita ja menettelytapoja viestintään on olemassa, puuttuvat näistä kuitenkin ohjeet siitä, miten somekanavissa toimitaan.
Osittain tästä syystä päädyin omassa esimerkissäni hyödyntämään juuri Linkediniä, koska siellä voi itse vaikuttaa niihin ryhmiin, joihin kuuluu tai kenen julkaisuja haluaa seurata. Linkedinistä löytyy lisäksi oman organisaationi laatimia julkaisuja, joiden avulla tiimiläiset voivat halutessaan harjoitella jakamista matalalla kynnyksellä.
Tästä on toivottavasti lyhyt matka siihen, että tiimiläiset jakavat myös muita kiinnostavia julkaisuja verkossa. Lisäksi uskon esimerkin voimaan, eli esimiehet aktiivisesti mukaan!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
- Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Työntekijälähettilyys on ehdottomasti kovassa nosteessa oleva ja tulevaisuudessa yhä enenevissä möärin kasvava asia. Sen avulla voidaan luoda hyvää ja positiivista henkeä niin yrityksen sisällä kuin ulkonakin, sekä, kuten mainitsitkin, parhaimmassa tapauksessa se auttaa sekä työntekijää että työnantajaa.
Mielestäni olit hyvin osannut tuoda idean työntekijälähettilyydestä tiimillesi ja se, että annoit konkreettisen esimerkin omasta elämästäsi, teki aiheen varmasti hiukan helpommin lähestyttäväksi niille, joille esimerkiksi LinkedIn ei niin tuttu ollut. Ehkä kuitenkin tiimin innostamisessa olisi voinut miettiä jotain pientä pähkinää myös niille, jotka eivät vielä niin sinuja somen kanssa olekaan. Meillä on toiminut myös hyvin tiimi- tai parityöskentelynä tehdyt yhteiset pohdinnat, joissa jokainen on päässyt turvallisesti tutustumaan esimerkiksi uusiin työkaluihin, jolloin kynnys niiden käyttämisen aloittamiseen varmasti myös madaltuu.
Työskentelen itse Nordeassa ja meillä työntekijälähettilyydestä tehtiin mielestäni todella hyvin kiteytetty kuva. Siinä on mielestäni hyvin onnistuttu saamaan yhteen kuvaan ne pääajatukset, jotka jokaisen työntekijän pitäisi pitää mielessään somessa toimiessaan. Kuva löytyy täältä: https://twitter.com/otsolax/status/909744313587961856?s=17
Olet ajankohtaisella asialla! Hyvin ja tiiviisti olit käsitellyt työntekijälähettilyyden merkityksen sekä työntekijälle että työnantajalle. Parhaimmillaan tosiaankin molemmat saavat siitä jotain. Työntekijä voi samalla jopa brändätä itseään asiantuntijana, ja saattaa hyötyä asiasta sitä kautta. Työnantajalle työntekijälähettiläs on niin arvokas sanansaattaaja, että jotenkin se pitäisi mielestäni myös palkita - muutenkin kuin kiitoksin. Minkälaisen porkkanan mikäkin yritys sitten keksii, jotta saa hyvää sanaa liikkeelle, riippuu työpaikan kulttuurista. Mikä sopii toiseen, ei käy toiseen paikkaan ollenkaan. Ja työntekijälähettilyyden pitää kuitenkin perustua työntekijän vapaaehtoisuuteen ja haluun kertoa hyviä asioita työnantajastaan. Se, että kaikki eivät sitä halua tehdä, johtuu varmasti osin myös tietynlaisesta arkuudesta tai osaamattomuudesta somen suhteen. Kuten totesit, ei tiedetä mitä saa jakaa ja mitä kannattaisi kirjoittaa. Kirjoittaminen julkisesti on monelle jo ihan sellaisenaan hankalaa.
Onnea lähettilyyden edistämiseen yrityksessäsi!
Terveisin JenniM