Lost in translation: Sisäistä viestintää monikulttuurisessa organisaatiossa.

Muutaman vuoden pohjoismaisessa tiimissä työskennelleenä olen usein miettinyt, miten monen maan ja kielen jakamaan tiimiin saisi enemmän yhtenäisyyden tunnetta, ymmärrystä ja työtoveruutta. Eri arkea elävät tiimiläiset kohtaavat toisensa useimmiten hälisevän konferenssipuhelun välityksellä. Aikaa small talkille ei juurikaan jää.  Eri kieltä ja kulttuuria edustava pomo asettaa haasteita kielitaitoisellekin vaikkapa niinkin arkisessa viestintätilanteessa kuin kehityskeskustelussa. Esimies tuntuu myös itse olevan hieman hukassa siinä, mitä hänen nyt oikeastaan kuuluisikaan tehdä, kun kosketuspinta alaisten päivittäiseen työhön neljässä eri maassa on parhaimmillaankin hutera. Mistä siis oppia ja apuja niin pomolle kuin alaisellekin? Saisiko tähän kansainväliseen touhuun tukiopetusta?
 

Viestintää yli aikavyöhykkeiden

Sisäisen viestinnän merkitys yrityksen menestyksellisen toiminnan kulmakivenä on tänä päivänä itsestäänselvyys useimmissa yrityksissä ja yhteisöissä. Intranetin ja erilaisten työskentelyalustojen käyttö niin tiimien välisessä kuin koko yritystä koskevassa viestinnässä on monella työpaikalla arkipäivää. Yhä pirstaloituvammassa työelämässä ei ole ollenkaan tavatonta, että yhteydenpito esimiehen ja tiimiläisten kanssa tapahtuu pääosin nykivien videopuheluiden, sähköpostin tai Messengerin  välityksellä.
Onhan hienoa, että käytössämme on tekniikkaa, joka mahdollistaa työteonkin lähes missä ja milloin vain.  Rajattomat etätyömahdollisuudet, maiden rajoista tai aikavyöhykkeistä riippumattomat  tehokkaat virtuaalitiimit kuulostavat edistykselliseltä, jopa seksikkäältä. Etätiimeihin liittyy kuitenkin monia tekijöitä, jotka korostavat hyvän viestinnän tarvetta.

 

Virtuaalisen viidakon lait

Hienoista työvälineistä ja virtuaalisen kanssakäymisen tuomista mahdollisuuksista huolimatta virtuaalitiimin esimies- ja alaisviestinnässä pätevät samat säännöt kuin tavallisestikin. Todennäköisesti etäjohtaminen vaatii esimieheltä jopa enemmän kuin lähijohtaminen.
Kun ihmisten välisestä kommunikaatiosta riisutaan iso osa ilmeistä ja eleistä, heitetään soppaan mukaan kulttuurierot, ei-äidinkielellä kommunikointi ja erilaiset viestintätyylit, on selvää että haasteita riittää. Virtuaalipomo ei voi siis kuvitella hoitaneensa esimiehen vastuunsa meilatessaan alaisilleen kokousmuistioita militaristisella tarkkuudella, tai suoriuduttuaan viikoittaisesta statuskeskustelusta tehokkaasti puolessa tunnissa.
Nykyajan alainen odottaa esimies-alaisviestinnältä paljon enemmän kuin ylhäältä alaspäin valuvaa tiedotusta. Interaktiivisuus, osallistaminen ja mentorina toimiminen ovat keinoja, joilla päästään parhaimpiin tuloksiin niin viestinnän tehon kuin työtyytyväisyydenkin kannalta.
Elisa Juholinin Viestinnän vallankumous-kirjassaan esittämät esimiesviestinnän tärkeimmät asiat palauttavat myös virtuaaliviestinnän juurilleen :

• ajantasaisen tiedon vaihdanta, eli mitä tapahtuu nyt ja lähitulevaisuudessa
• strategia- ja muutosviestintä
• vaikuttamismahdollisuudet, miten jokainen voi omalta osaltaan olla mukana  päätöksenteossa
• yhteishengen ja tunnelman vaaliminen omalla esimerkillä
• osaamisen jakaminen ja yhdessä tekemisen varmistaminen
• työnantajamaineen hallinta

Loppujen lopuksi  avain menestyksekkääseen ja toimivaan etätiimiin taitaa olla avoin mieli, tahtoa ja runsain mitoin hyvää viestintää. Raja-aitoihin ja kulttuurikömmähdyksiin on varmasti lähes mahdoton olla törmäämättä, mutta hyvillä vuorovaikutustaidoilla varustautunut esimies voi luovia näilläkin vesillä maalaisjärjen turvin. Ei muuta kuin sanoista tekoihin.