Muutkin mokaa

Söderskärin majakkasaaren riippusilta

Lähdin kehittämään työyhteisömme sosiaalisen median käyttöä tavoitteena luoda yhteys asiakkaisiin somesillan avulla. Sosiaalista mediaa on meillä käytetty lähinnä yksisuuntaisena markkinointikanavana ja sen mahdollistama vuorovaikutteisuus on jäänyt hyödyntämättä. Miksei suhteellisen suuressa yrityksessä ole panostettu sosiaalisen median tarjoamiin mahdollisuuksiin?

Kaiken takana on pelko

Keskustelut yritysemme viestintätiimin kanssa paljastivat nopeasti, mikä somen hyödyntämistä jarruttaa. Epäonnistumisen pelko. Mitä jos mokaamme? Me kaikki tiedämme useita surullisenkuuluisia tapauksia somemokista, jopa someraivosta. Siitä, miten pienikin virhearviointi voi pahimmillaan kasvaa sosiaalisessa mediassa lumipallon lailla suureksi skandaaliksi, jota ei hevillä unohdeta.

Erityisesti työntekijälähettilyys tuntui olevan lähes täysin poissuljettu kanava. Pelkona oli, että yksittäinen työntekijä voisi helposti julkaista somessa jotain harkitsematonta ja pilata samalla koko yrityksemme maineen.

Kehittämisprojektini alkuperäinen tavoite oli luoda ohjeistus siitä, miten saamme asiakkaitamme paremmin aktivoitua somen avulla. Halusin kuitenkin pureutua todelliseen ongelmaan eli turhien pelkojen poistamiseen ja niinpä ohjeistuksen painopiste muuttui hieman. Paras tapa hälventää pelkoa lienee kohdata se. Mitä pahimmillaan voisi käydä ja mitä on tehtävissä sen estämiseksi?

Hups mokasin! Mitäs nyt tehdään?

Somemokien yhteinen nimittäjä tuntuu olevan huono reagointi. Kaikki mokaavat joskus, mutta ratkaisevaa onkin se, mitä sen jälkeen tehdään.

Poistetaanko koko julkaisu ja toivotaan, että kukaan ei enää ota asiaa esille? Puolustellaanko ja toivotaan myötätuntoa sekä säälipisteitä? Väitetäänkö, että joku tuntematon taho hakkeroi tilin ja teki kaiken tahalleen? Ei, ei ja vielä kerran EI.

Ainoa oikea tie mokan jälkeen on nöyrtyä ja pyytää anteeksi. Mahdollisimman nopeasti ja aidosti, jolloin koko somekohua ei ehkä edes pääse syntymään. Me kävimme läpi todellisia esimerkkitapauksia somemokista ja miten niihin olisi voinut reagoida paremmin. Uskon, että somepelko hälveni ja yrityksemme alkaa pikkuhiljaa olla valmis vuorovaikutteisempaan sosiaalisen median hyödyntämiseen.

Tuleeko sinulle mieleen esimerkkejä hyvin tai huonosti hoidetuista somemokista?

 

 

Profile picture for user Minna M
Projekti

Yhteys asiakkaisiin somesillan avulla

Työskentelen suuressa kiinteistöalan yrityksessä, jossa käytetään sosiaalista mediaa pääosin yksipuoleisena markkinointikanavana. Somen päivitykset eivät kerää kommentteja tai tykkäyksiä juuri lainkaan. Tässä projektissa etsinkin keinoja parantaa yrityksemme viestintää sosiaalisessa mediassa. 

Projektin tavoitteet:

  • kartoittaa sosiaalisen median käytön nykytilanne yrityksessämme
  • koota ohjeistus siitä, miten saamme paremmin aktivoitua asiakkaitamme sosiaalisen median kautta
  • saavuttaa matalan kynnyksen yhteys nykyisiin sekä tuleviin asiakkaisiimme
  • luoda yrityksemme brändistä nuorekkaampi ja helpommin lähestyttävä

 

 

KatjaK KIRJOITTI:
Hei Minna,

Mielenkiintoinen aihe! Työskentelen itse samalla alalla, ajatuksesi ovat minulle osittain tuttuja. Vielä muutama vuosi sitten organisaatiomme oli myöskin tuossa "yksisuuntaisuustilassa". Kun lisäsimme suunnitelmallisuutta, resursseja ja täsmensimme tavoitteita, pääsimme vuorovaikutteisempaan sosiaalisen median käyttöön.

Mieleeni ei tältä istumalta tule mieleen mokia. Itseäni somemainoksissa hieman harmittaa työnantajan puolesta se, että somessa herkästi paheksutaan tai puhutaan negatiivisesti yrityksestä. Upeakin somemainos voi saada ensimmäiseksi kommentikseen esimerkiksi arvostelua tuotteen kalleudesta ja siten kommentti vie pohjaa koko mainokselta. Kommenttia ei oikein (mielestäni) voi poistaa (vai voiko?), joten se loistaa kaikille muille kommenttikentän eturivissä luoden mielikuvaa väärään suuntaan. Tämä lienee vuorovaikutteisuuden yksi varjopuoli, se voi tuoda mukanaan myös negatiivista kaikua.
Lähetetty Ke, 11/29/2017 - 21:56