Särkynyt sydän voi järkyttää – 3 ohjetta oikeanlaiseen terveystiedottamiseen

särkynyt sydän

Terveystiedotuksen eettiset ohjeet

Terveystiedotuksen tulee antaa tasapainoinen kuva sairaudesta ja sen hoitamisesta niin, että keskivertokuluttaja ymmärtää kielen ja ilmaukset eikä koe asiaa pelottavaksi. 

Olen aikaisemmissa työtehtävissäni työskennellyt pääasiassa myynnin parissa, jolloin markkinoinnilliset toimenpiteet ovat olleet muiden heiniä. Nykyisessä työssäni ne kuuluvat myös minulle. Olen ollut tietoinen Lääketeollisuus ry:n määrittelemistä Eettisistä ohjeista ja toiminut niiden mukaisesti, mutta uusien työtehtävien myötä ohjeistuksesta on noussut uusia kohtia oman työn kannalta merkitykselliseksi.

Tasapainottelua globaalin ja lokaalin välillä

Kansainvälisessä yrityksessä visuaalisen ilmeen ja raamit brändeille tuottaa pääkonttori. Maailmanlaajuiset kampanjat liittyen terveystiedottamiseen tulevat yleensä myös sieltä, ja muut maat huolehtivat niiden toteuttamisesta omassa markkinoinnissaan. 

Helppoa, eikö voisikin kuvitella? Valmiiksi tuotettu materiaali, joka vaan käännetään omalle kielelle, niin että viesti säilyy. Näin ei kuitenkaan ole etenkään, kun kyseessä on oma rakas sääntö-Suomi. Tämä tuli ilmi tehdessäni kampanjaa sydän- ja verisuonitautien riskeistä diabeteksessa. Mikä oli sallittua Tanskassa, ei ollut sallittua Suomessa suoraan samalla tavalla.

3 ohjetta terveystiedottamiseen Suomessa 

Mitä sitten opin tästä sydän-kampanjasta? Tässä listattuna kolme tärkeintä asiaa, joiden avulla kampanjan toteutus sujuu eettisten ohjeiden mukaisesti: 

1.    Teksti – onko kampanjan viesti selkeä ja ymmärrettävä? 

Kertooko teksti pelkästään sairaudesta vai tuoko se myös esille, miten sen voi tunnistaa, miten sitä voi ennaltaehkäistä ja miten sitä voi hoitaa?

Terveystiedottamisen tulee olla tasapainoista sekä tarjota kuluttajalle tietoa niin sairauden oireista ja riskeistä kuin mahdollisista hoitomuodoista ja ennaltaehkäisystä. Sairaudella ei saa pelotella eikä sen vaikutuksia saa ylidramatisoida. Terveystiedottamisen tulee ohjata kuluttaja hakemaan lisätietoa sairaudesta ja ottamaan tarvittaessa yhteyttä lääkäriin.

2.    Kuva – mitä kuvassa tapahtuu? 

Voiko kuvan kokea pelottavaksi tai ylidramatisoinniksi? Onko kuva tasapainossa tekstin kanssa?

Kampanjassamme oli kuva sydämestä (ei oikea elin), joka oli osittain haljennut kahtia. Kun kuvaa katsottiin eettisten ohjeiden silmin, koettiin kuva liian pelottavaksi keskivertokuluttajalle. Tähän toki vaikutti myös teksti ja sen epätasapaino kuvan kanssa.

3.    Laatu – onko kampanjan viesti hyvän maun mukainen, luotettava ja asiallinen? 

Vastaako viesti yrityksen antamaa julkisuuskuvaa? Saako lukija kattavan ja tarvitsemansa tiedon sairaudesta?

Pääkonttorilta tulleessa kampanjassa julkisuuskuva on yleensä jo huomioitu, mutta uutta luotaessa se tulee ottaa huomioon. Kattava ja luotettava tiedottaminen sisältää tiedon, joka kannustaa kuluttajaa huolehtimaan oman ja läheisten terveyden ylläpitämisestä sekä tunnistamaan sairauden oireita ja riskitekijöitä. 

Terveystiedottaminen on kuluttajalle tärkeää

Ensimmäinen kampanja jäi kiireen jalkoihin eikä sitä hyödynnetty Suomessa. Toiseen kampanjaan sen sijaan saimme ajoissa kehitettyä ratkaisun: aina mukana kulkeva ”default”-teksti, josta löytyy tasapainoinen tieto sairaudesta. Globaali materiaali käydään läpi ja sieltä valitaan neutraalein kuva tukemaan viestiä.

Särkynyt sydän oli terveystiedottamisessa liikaa, mutta se kuvastaa hyvin, miten tärkeää terveydestä viestiminen on. Kuluttajan on tärkeää ymmärtää pitää itsestään ja sydämestään hyvää huolta. Terveystiedottaminen tarjoaa jokaiselle eväät hyvään ja pitkään elämään.

Profile picture for user Krista Ö.
Projekti

Prosessit avuksi kampanjamateriaalin geo-targetointiin

Eri lainsäädännöt ja ohjeistukset rajoittavat lääkemarkkinointia ja terveystiedottamista Suomessa. Yrityksessä, jonka pääkonttori sijaitsee ulkomailla, voi siksi tulla ongelmia yhteisten kampanjamateriaalien hyödyntämisessä. Projektissani tavoite on luoda prosessi globaalien kampanjamateriaalien geo-targetoinnille; kenelle materiaali saapuu, kuka tarkistaa materiaalin lainsäädännön näkökulmasta, kuka käännättää materiaalin, millaisella aikataululla materiaali tulee hyväksyttää, mahdollisesti painattaa ja ottaa käyttöön. Mitä pullonkauloja prosessissa on nyt ja miten niitä voi karsia?

Tavoitteena on:

  • luoda toimiva prosessi globaalin kampanjamateriaalin saapumisesta sen julkaisuun Suomessa
  • saada kampanjamateriaali geo-targetoitua Suomelle suurinpiirtein samalla viestillä kuin alkuperäinen materiaali
  • tunnistaa ja jakaa roolit prosessin eri vaiheissa
  • vähentää prosessin läpimenoaikaa ja tunnistaa pullonkaulat
VirnaV KIRJOITTI:
Kirjoituksesi oli mielenkiintoinen. Olit keksinyt iskevän ja hyvän otsikon ja väliotsikot mielestäni olivat myös toimivia ja niitä oli sopiva määrä. Teksti oli helposti luettavaa ja selkää. Itsekin työskentelen terveysalalla ja olen huomannut omassakin työssä tulevan vastaan lainsäädännön vaikutukset. Oli siis erittäin kiinnostavaa lukea kokemuksiasi tästä asiasta!
Lähetetty Pe, 11/23/2018 - 15:15
Viivi R. KIRJOITTI:
Tärkeä aihe, sillä tällaisessa tiedottamisessa täytyy pitää kieli keskellä suuta. Ihmisille täytyy tarjota oikeaa ja luotettavaa tietoa, mutta vähättelemättä tai dramatisoimatta. Kumpikin vie uskottavuutta itse asialta. Ja kumpikin aiheuttaa sen, että viesti ei mene perille. Vähättely vähentää viestin painoarvoa ja dramatisoiminen saa ihmiset herkästi ärsyyntymään ja takajaloilleen. Ja tosiaan kuten mainitsit, eri maissa asia täytyy esitellä eri tavoilla. Mutta luulen myös, että eri ihmisille eri lähtökohdista asia pitää ilmaista ehkä vähän eri lailla. Yksi uskoo yhdenlaista viestiä ja toinen toisenlaista. Lisäksi ihmiset ymmärtävät asioita eri tavalla. Hieman enemmän koulututettu voi ymmärtää asian toisella lailla, kuin ehkä vähän vähemmän koulutettu. Haaste voikin tällaisessa olle se, miten asia tuoda esille niin että kaikki ymmärtävät!
Lähetetty La, 11/24/2018 - 11:20