Johtaminen ja viestintä- helpommin sanottu, kuin tehty

Kivet

Hyvin onnistunut johtaminen ja viestintä hyödyttävät koko organisaatiota. Kun informaatio kulkee, pystyvät sekä esimies että työntekijät keskittymään paremmin itse työntekoon. Tästä seuraa vähemmän virheitä ja asiakkaatkin pysyvät tyytyväisinä. Yhteiskunta muuttuu jatkuvasti, joten aikaisemmin käytetyt johtamistavat eivät välttämättä nykypäivänä enää toimi sekä viestinnän rooli johtamisen työkaluna on yhä tärkeämpää kuin aikaisemmin. 

Perinteisesti viestintä on nähty vertikaalisena tiedottamisena, jolloin tieto liikkuu organisaatiotasolta toiselle ja ylhäältä alas. Nykypäivänä tämä ei enää toimi, koska viestintä tulisi nähdä koko organisaation läpäisevänä voimana. Viestintätilanteessa täytyy ottaa huomioon itse tilanne, joka ei koskaan ole täysin samanlainen, koska tilannetekijät muuttuvat jatkuvasti. Viestintä täytyisi siis nähdä monisuuntaisena ja - tasoisena vuorovaikutuksena, jossa tulkitaan asioita ja annetaan niille merkityksiä.  

Johtamisessa ja viestinnässä tulisi ymmärtää se, että jokainen näkee maailman aina subjektiivisesti, eikä toista voi koskaan täysin ymmärtää. Johtajan täytyy siis ottaa huomioon työntekijöiden erilaiset persoonat, jotta viestin välittäminen ja ymmärtäminen onnistuvat halutulla tavalla. Johtajan kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hän seisoo viestinsä takana sekä tietää mitä ja miten sen tekee. Esimiehen pitää ensin itse motivoitua asiasta, jolloin hän kykenee motivoimaan myös työntekijänsä. Vaikeistakin asioista on kyettävä puhumaan päättäväisesti, mutta ystävällisesti.   

Työpaikoilla on usein myös vahvoja ja vaikuttavia persoonia, jotka pystyvät helposti vaikuttamaan henkilöstön mielipiteisiin. Hyvä keino johtajan viestimisen onnistumiselle on pyrkiä vakuuttamaan nämä niin sanotut asennejohtajat puolelleen. Tärkeää on myös kiinnittää huomiota esimerkiksi ilmeisiin, asentoihin, eleisiin, puhetapaan ja nonverbaaliseen viestintään sekä ylipäätänsä inhimilliseen lähestymistapaan.  

Avoin viestintäkulttuuri mahdollistaa onnistuneen liiketoiminnan ja johdon sitoutuminen viestintään takaa koko työyhteisön hyvinvoinnin. Omien kokemuksiemme mukaan avoimeen viestintäkulttuuriin kuuluu tärkeänä osana palautteen antaminen ja sen vastaanottaminen. Tämä antaa työntekijöille mahdollisuuden itsensä kehittämiseen ja motivaation parantamiseen, jotka myös edesauttavat koko organisaatiota.

Meidän kokemuksemme jakaantuvat selkeästi kahteen eri luokkaan koskien johtamista ja viestintää; toisen työpaikassa niiden näkyvyys on erittäin vähäistä. Esimiehen läsnäolo puuttuu lähes täysin ja tämän takia viestintäkin on lähes olematonta. Toisen työpaikassa esimiehet ottavat viestinnän vakavasti. Se on avointa koko organisaatiossa ja näkyy päivittäisessä työnteossa. Esimiehillä on siis monta eri tapaa viestiä sekä johtaa. Tärkeintä on, että viestintä sujuu, vaikka tyylejä onkin monenlaisia. 

 

Lähteet:
Puro, J. 2002. Esimiehen viestintätaidot. WSOY.

Åberg, L. 2008. Johtamisviestintää! Esimiehen ja asiantuntijan käsikirja. Infor.

Nikkilä, J. & Paasivaara, L. 2007. Arjen johtajuus rutiinijohtamisesta tulkintataitoon. Sipoo: Silverprint.

Pirnes, U. 2003. Kehittyvä johtajuus. Johtamisen dynamiikka. Helsinki: Otava.

Vartiainen, M. & Kujala, P. 1999. Kaikki mukaan. Yhdessä kehittämisen kirja. Helsinki: Miktor.

Projekti
Helene Pääkkönen KIRJOITTI:
Mielenkiintoinen aihe, samoin itse kirjoitus ja kommentit. Olen itse ollut aina kiinnostunut niin johtamisesta kuin viestinnästäkin ja parinkymmenen vuoden kokemukseni työelämästä on saanut hämmästelemään, kuinka tuntuu, että nykyään hyvästä johtamistavasta ja esimiesviestinnästä on valuttu entistä kauemmas. Omat kokemukseni viimeiseltä viideltä vuodelta ovat täynnä hämmentäviä esimerkkejä siitä, kuinka johdon ja esimiesten viestinnässä sanat ja teot ovat pahassa ristiriidassa - sanahelinää on ympärillä niin, että korviin koskee. Esimiehet myös saattavat käyttää sellaisesta kieltä, että välillä on ollut pakko kysyä, onko vielä toimistoympäristössä vai ahtaajien pikkujouluissa. Tämäkin on asia, jossa uskoisin valmennuksesta olevan apua. Esimiehet tarvitsevat neuvoja ja varmuutta vaativaan tehtäväänsä.
Lähetetty Pe, 09/30/2016 - 15:33
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Heippa! Mielenkiintoinen teksti! Kivasti omia näkemyksiä ja laaja-alaista pohdintaa johtamis- ja esimiesviestinnästä. Tekstistä tuli mieleen oma aiheeni, eli esimiesviestintä. Hyvin olette ottaneet huomioon viestinnän muutoksen ja kuinka on tärkeää viestiä, jotta työ sujuisi hyvin. Viestintäkulttuuri poikkeaa yrityksissä monesti toisistaan ja siihen vaikuttaa yrityksen sisällä vellova tapa/työkulttuuri myös.
Lähetetty Ti, 11/01/2016 - 09:11
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Totta! Yhteiskunta muuttuu ja työntekijöiden odotukset muuttuvat. Johtamisviestinnän ongelmista olemme saaneet lukea ja kuulla viime päivinä runsaasti, kun medioissa on ruodittu AKT:n tilannetta. Ammattiyhdistyksenhän tulisi näyttää esimerkkiä muille työyhteisöille hyvästä työilmapiiristä ja avoimesta viestinnästä.
Lähetetty Ti, 11/01/2016 - 09:11
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Mielenkiintoinen ja sisäisen viestinnän ytimeen menevä aihe! Vaikka hyvän esimiestyön alkeisiin luulisi kuuluvan kohtuulliset viestintätaidot, on huono tai olematon johtamisviestintä valitettavan yleistä.

Varmasti osaltaan siihen vaikuttaa myös tapa, jolla monet esimiehet valitaan tehtäväänsä: osaava ja lahjakas asiantuntija valitaan johtamaan kaltaisiaan. Ikävä kyllä asiantuntijuus ja hyvän esimiehen ominaisuudet tai valmiudet eivät välttämättä kulje käsi kädessä.

Hyvä esimiestyö ja viestintä vaatii heittäytymistä ja aitoa läsnäolemista, joka on monelle meistä vaikeaa.
Lähetetty Ti, 11/01/2016 - 09:12
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Tämä on todella mielenkiintoinen aihe, jota olette hyvin ja monipuolisesti käsitelleet. :)

Niin minkälainen on hyvä johtaja? Yhtä oikeaa vastausta ei ole ja kuten kirjoituksessanne totesittekin "jokainen näkee maailman aina subjektiivisesti". Fakta kuitenkin on, että hyvä johtaminen edellyttää myös hyvää viestintää.

Työskentelin taannoin yrityksessä, jossa pomon sosiaaliset taidot ja viestinnän osaaminen (saati sen tärkeyden ymmärtäminen) tuntuivat olevan täysin olematonta. Kyseinen pomo hädin tuskin koskaan tervehti ja vetäytyi mielellään toimistoonsa "tekemään omia juttujaan". Häneen ei siis saanut minkäänlaista kontaktia. Pahinta oli se, että sulkeutuneisuudestaan huolimatta hän oli kovin innokas vahtimaan alaistensa jokaista liikettä, laatimaan kaikenmaailman sääntöjä (useimmiten ne vielä hankaloittivat meidän elämäämme) ilman minkäänlaisia perusteluita ja antamaan negatiivista palautetta. Positiivista palautetta en itse häneltä koskaan saanut. Voitte vain kuvitella kuinka äärimmäisen ärsyyntynyt ja turhautunut olin. Motivaatiota ei ollut ollenkaan. Siksipä viestini kaikille nykyisille ja tuleville johtavassa asemassa oleville kuuluu: panostakaa viestintään, ottakaa se vakavasti mutta älkää itse olko turhan vakavia. Olkaa avoimia ja helposti lähestyttäviä. Olkaa määrätietoisia, pitäkää tietty auktoritetti mutta tehkää se pilke silmäkulmassa. Ja muistakaa, että viestinnän merkitystä motivoituneen, sitoutuneen ja tyytyväisen henkilöstön luojana ei liikaa voi korostaa.
Lähetetty Ti, 11/01/2016 - 09:12