Riitasointuista rallattelua

Ensin oli LinkedIn ja Facebook. Niitä päivitti kuka milloinkin harvakseltaan, kukin omalla tyylillään; yhteistä säveltä oli vaikea erottaa. Kun tuli kiire päivitykset unohtuivat, sillä yrityksessämme ei ollut sääntöjä eikä sopimusta siitä kuka milloinkin ”somettaa” ja miten. Näin eleltiin markkinointialalla, kun pääbisnes ei ollut digiviestimissä.

Sitten sosiaalinen media tuli ja valtasi koko markkinointialan – tai oikeastaan kaikki alat.

Trendin mukaan kaikkien markkinointialalla toimivien pitää osata käyttää sosiaalista mediaa osana kampanjoita tietäen mikä kanava kulloinkin tavoittaa minkäkin kohdeyleisön. Sitä pitäisi myös kunkin todistaa twiittaamalla ankarasti ja luomalla nasevia hashtagejä kuviin ja kommentteihin. Sen hypen mukaan lähdimme mekin, joten yritykselle perustettiin Twitter ja Instagram –tilit.

Tilien avaamisen osasi joku työntekijöistämme, mutta kenellekään ei annettu some-vastuuta, eikä viserrysvuoroja jaettu. Some-natiivia ei joukostamme löytynyt. Niin kuihtui sometus niissäkin kanavissa.

Mitä me hyödymme siitä?

Monille meistä sosiaalinen media tarkoitti vain lisätyötä jo nykyiseen kiireeseen. Ei ehdi, ei jaksa, ei viitsi. Oli vaikea ymmärtää yrityksen ammatillisen sosiaalisen median näkyvyyden tärkeys, kun sille ei ole asetettu selkeitä tavoitteita tai selkiytetty syitä. Yrityksen johdon sitoutumisen tasokin voisi olla parempaa.

Omassa myyntilauseessamme kehumme tuottavamme asiakkaillemme ”mitattavia tuloksia”. Mitattavuus alkaa aina tavoitteista. Mitä me haluamme tavoittaa eri some-kanavissa ja miksi meidän on tärkeää saavuttaa ne? Mitä tapahtuu, kun saavutamme asetetut tavoitteet ja miten se vaikuttaa liiketoimintaamme? Nämä asiat ovat vielä hämärän peitossa. 

Blind

Kuka, mitä, häh?

Yhtä tärkeää on määrittää kenellä pitäisi olla osaamista tai aikaa tehdä tavoitteista totta. ”Minä, minä, minä!”, ilmoittaudun innokkaana – mutta taitamattomana. Olen patologisena opiskelijana ilmoittautunutkin jo Twitterin perusteet –kurssille. 

Somen nopeaa kehittymistä pitäisi ehtiä seuratakin jatkuvasti. Kevyehkö tapa voisi olla seurata viikoittaisia Somenkielisiä uutisia.

Jos oman henkilöstön aika ei kuitenkaan riitä jatkuvaan ammatilliseen somettamiseen, mitä voisimme tai haluaisimme teettää kumppanilla – ja kenellä? Listaamme eri kanaville joitain tyypillisimpiä sisältötyyppejä. Mutta miten rakentaa niiden avulla yhteisöä ympärillemme, tai osallistua jo olemassa oleviin verkostoihin? Tai miten joku muu voisi tehdä sen puolestamme.

Ajan armoilla

Olemme siis päässeet vasta alkuun suunnitelmissamme. Niihin pitää sisältyä myös tapoja varmistaa, ettei kiire taas aja suunnitelmien ohi. Onko keinona julkaisuaikataulu vai vastuiden jako, molemmat vai kenties jokin muu tapa? Ideoita ja neuvoja aiheesta riittää, mutta niihinkin pitäisi jollakulla olla aikaa perehtyä.

Yhden innokkaan lirkuttelu ei soi ainiaan ilman sille määritettyä mandaattia ja aikaa.

Profile picture for user Kirsi Nystén
Projekti

Somessa selvin sävelin

PK-yrityksellä on some-kanavat, joiden käyttö ei ole systemaattista eikä suunnitelmallista. Kehittämistehtävässäni pyrin saamaan ainakin alkuun yrityksen eri some-kanavien viestintätavoitteiden ja –vastuiden määrittämisen sujuvaksi ja toimivaksi yrityksen imagon tukijaksi.

Tavoitteet ja hyödyt:

  • Some-kanavakohtaiset tavoitteet määritetty
  • Some-kanavakohtaiset vastuut selvillä 
  • Yrityksen imago digiviestintää osaavana markkinointiviestintätoimijana näkyvillä omissa some-kanavissa
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Hei Kirsi,

olipa ajatuksia herättävä postaus! Samoihin ajatuksiin ja kysymyksiin olen itsekin usein törmännyt. Tuntuu, että digitaalisen viestinnän ja erityisesti sosiaalisen median kenttä muuttuu ja monipuolistuu niin kovalla vauhdilla, että herää kysymys, kuka siinä tahdissa oikeasti pysyy mukana - paitsi ne digi- ja some-natiivit tietenkin. Yritysmaailmassa oletetaan, että monessa ollaan mukana, mutta usein saattaa unohtua kokonaisuus: mitkä ovat tavoitteet, mitkä kanavat sopivat millekin yritykselle ja tuotteelle, kuka tästä kaikesta vastaa ja niin edelleen.

Toisaalta yrityksiä kannustetaan lähtemään ketterästi mukaan ja kokeilemaan eri kanavia - heti ei tarvitse olla valmista ja virheitä saa tehdä. Toisaalta samaan aikaan ajaudutaan siihen, että kanavaan kuin kanavaan on perustettu oma tili, tehty pari päivitystä ja sitten tuli se sinunkin mainitsema "muu kiire" ja asiat jäivät niille paikoilleen. Monessa paikassa varmasti etsitään sitä sopivaa tasapainoa mukaan lähteämisen sekä omien resurssien ja osaamisen välillä. On kyse sitten somesta tai perinteisestä markkinnoinnista, niin yhtä asiaa ei mielestäni voi ohittaa, tekijät ja suunnitelmat tarvitaan.

Mielestäni on tärkeää ymmärtää digi- ja some-kanavat osana laajaa kokonaisuutta, niin koko liiketoiminnan kuin markkinointiviestinnänkin kannalta. Asiakas on loppujen lopuksi kaiken tekemisen keskiössä. Eri kanavien ja viestintäratkaisujen tulee palvella sitä perimmäistä tavoitetta. Oma jumppansa on kuitenkin siinä, kuinka some saadaa osaksi yrityksen päivittäistä toimintaa, ei vain irralliseksi osaksi ja jonkun vastuulle.

Linkit, joita vinkkasit, olivat antoisia. Erityiskiitokseni noista Somenkielisistä uutisista! Kirjoitat kevyesti ja innostavasti, persoonallista tyyliäsi on helppo seurata.

- Paula
Lähetetty Ma, 10/31/2016 - 10:12
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksesta ja loistavista linkeistä!

Olen itsekin paljon miettinyt yritysten ja tietysti oman organisaationi – ministeriön – toimintaa sosiaalisessa mediassa. Tuntuu, että monet tahot ovat vieläkin aivan hukassa eri sosiaalisen median kanavien kanssa. Somesa pitää olla, mutta kukaan ei oikein osaa sanoa miksi ja kenen vastuulle se oikeastaan kuuluu.

Omasta mielestäni on tärkeää, että sosiaalinen media on osa yritysten keinovalikoimaa. Varsinkin tulevaisuutta silmällä pitäen sillä esimerkiksi omat lapseni imevät suurimman osan tiedostaan eri some-kanavista. Jo tästä syystä yritysten tulisi ottaa sosiaalinen media haltuunsa ja ryhtyä toimimaan siellä aivan kuten toimivat muissakin ”perinteisimmässä” kanavissa - vakavasti varteenotettavana toimijana.

Kuten kirjoituksessasi totesit, ei ole ihan sama, kuka sinne twitteriin visertää tai facebookiin postaa. Suositeltavaa tietysti on, että vastuita on jaettu laajastikin yrityksessä, mutta tämä tarkoittaa sitä, että yrityksellä tulee olla vahva yhteinen käsitys siitä, mitkä ovat sosiaalisten kanavien tavoitteet ja mitä asioita kanavissa käsitellään.

Sosiaalisessa mediassa toimimisen pitäisi olla suunnitelmallista ja jatkuvaa. Kanavia tulisi olla mieluummin vähemmän ja keskittyä laadukkaaseen sisältöön, kun ylläpitää monia kanavia, joihin kenenkään aika ei riitä. Nykyään on tosin todella helppoa jakaa samaa sisältöä eri kanavissa – tämä tietysti silloin kun kanavien kohderyhmät ovat samat. Yritys voi tavoitella eri kanavilla myös eri kohderyhmiään ja näin itse asiassa tehostaa näkyvyyttään.
Sosiaalinen media on tullut jäädäkseen - tästä varmasti kaikki ovat samaa mieltä. Tämän todistavat alati lisääntyvät kanavat. Osa uusista kanavista on tullut jäädäkseen, mutta aivan varmasti myös osa kuihtuu pois. Yrityksillä onkin haastetta pysyä kehityksen vauhdissa ja valita itselleen sopivat kanavat.

Tsemppiä kehitysprojektiin!
Lähetetty Ma, 10/31/2016 - 10:12
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Hei Kirsi,

Blogikirjoituksesi on loistava –kuten koko ryhmämme tähän asti julkaistut kirjoitukset kautta linjan ovat olleet, olen ylpeä meistä kaikista!

Kuten Satu kirjoittaa tämän päivän trendi on, että” Somessa pitää olla, mutta kukaan ei oikein osaa sanoa miksi ja kenen vastuulle se oikeastaan kuuluu.” Suosittelen tutustumaan Katleena Kortesuon kirjaan ”Sano se Someksi 2. Organisaation käsikirja sosiaaliseen mediaan.” Kirja on saatavana myös e-kirjana (http://ekirjasto.kirjastot.fi/ekirjat/sano-se-someksi-2-organisaation-kasikirja-sosiaaliseen-mediaan). Ko. kirjassa on hyödyllistä tietoa organisaation some-käytänteisiin. Mm. kirjan mukaan yritysblogilla tulee aina olla päätoimittaja.

Voimia somen jalkautukseen yrityksessänne!

Yt, MariaK.
Lähetetty Ma, 10/31/2016 - 10:12