Dinosauruksesta digiaikaan

Näin ensimmäisen kerran tietokoneen 1980-luvun puolessa välissä, kun olimme luokan kanssa tutustumiskäynnillä Otaniemen Teknillisessä Korkeakoulussa. Meille näytettiin iso huone, jossa oli valtava keskustietokone. Kone ylettyi lähes lattiasta kattoon asti ja täytti melkein koko huoneen. Käynti teki lähtemättömän vaikutuksen nuoreen tyttöön, olinhan nähnyt omin silmin tietokoneen! Siitä riitti kavereille kerrottavaa. Myöhemmin lukioaikana olisi ollut mahdollista ottaa atk kouluaineeksi, mutta kukapa sellaista olisi tarvinnut - silkkaa nörttien hommaa! Eipä olisi uskonut, että siitä tulisi niin tärkeä työkalu lähes kaikissa työtehtävissä.

Muutos työelämässä

Mainosalan taipaleeni alussa "linnunpönttö" - kuten silloinen johtajamme tietokoneetta leikkisästi kutsui, tuli vähitellen tutuksi. Olihan se ihmeellistä, kun ei enää tarvinnut tilata tekstejä ja liimata niitä kumiliimalla peistille vaan pystyi asettelemaan taiton suoraan Macin ruudulle ja tekemään siitä painokelpoisen pdf:n. Valokuvien kehittäminen pimeässä huoneessa muuttui historiaksi, kun kuvat saatiin saman tien digitaalisesti käyttöön.

Kuvan esite on tehty vanhalla tekniikalla: tekstit tilattiin reprosta, jonka jälkeen ne asemoitiin peistiin.
 

YR



Tämän päivän haasteet

Nykyisin digitaalisuus on läsnä joka paikassa ja sitä pidetään itsestään selvänä. Pienet lapset tottuvat jo leikeissään digitaalisiin peleihin ja laitteisiin ja heille ostetaan älypuhelimet jo alakoulussa. Työelämässä puhutaan digitaalisuuden kehittämisestä ja digiloikasta, joita organisaatioiden tulisi osata hyödyntää. Tämä tuo mukanaan uutta liiketoimintaa ja palveluja.

Oma kehittämishankkeeni

Omassa kehittämishankkeessani käsittelen sisäistä viestintää organisaatiossa, jossa digitaalisuudella on merkittävä rooli. Toteutan työpaikallani sähköisen kyselyn, missä henkilökunnalta kysytään millaisena he kokevat sisäisen viestinnän sekä sen toimivuuden, tavat ja kanavat. Kyselyn tarkoituksena on saada tietoa missä asioissa toimitaan hyvin ja mitä asioita tulisi jatkossa kehittää.

Sisäisessä viestinnässä vuorovaikutteisuus, tietojen ajantasaisuus ja saatavuuden helppous ovat tärkeitä tekijöitä. Vaikka digitaalisuus on tämän ajan megatrendi, sisäistä viestintää tarvitaan aina, sillä se on tiedonkulkua ja vuorovaikutusta, johon kaikki työntekijät voivat osallistua.

Profile picture for user Sirpa N
Projekti
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Moikka Sirpa,

Hymy nousi huulille ensimmäistä kappalettasi lukiessa. :) Varsin mukaansa tempaava ja ennen kaikkea tuttu tunne. ATK ei todellakaan houkuttanut 90-luvulla valinnaisaineita mietittäessä. :D

Aiheesi oli mielenkiintoinen, koska myös oman hankkeeni aihe liittyi organisaation sisäisen viestinnän kehittämiseen. Henkilöstön osallistamisen kautta saavutettu sisäisen viestinnän vuorovaikutus on myös omasta mielestäni toimivan työyhteisön perusta. Omassa projektissani tosiaan työstin omalle tiimillemme sisäisen viestinnän pelikirjan, jonka olemmekin ottaneet jo menestyksekkäästi käyttöömme.

Olisikin mielenkiintoista kuulla millaisia tuloksia saitte tutkimuksestanne irti ja miten pääsette näitä jatkohyödyntämään organisaationne sisäistä viestintää kehitettäessä.

T. Johanna A.
Lähetetty Ma, 10/31/2016 - 09:38
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Hei Sirpa, oi niitä aikoja. Itsekin muistan sanoneeni noin vuonna 1987, että minulla ei ole mitään tietokoneita vastaan, mutta en usko että teen töitä sillä kovinkaan paljoa. Kokemukseni siihen mennessä oli koulun atk-tunneilta, missä istuimme 4 hengen ryhmissä tietokonepäätteillä ja odotimme, että atk-opettaja tekee jumiutuneelle konsolille jotain, että voimme jatkaa "koodaamista".

Isälläni oli silloin mainostoimisto ja siellä ihan tusseilla piirrettiin mainoksia. Olin isäni toimistossa hetken töissä ja muistan kuinka odotimme vedoksia reprosta. Vedokset toi lähetti tai toinen repron omistajista meille.

Myöhemmin työelämässä viestintä tai sen puute on noussut usein esiin, kun on lueteltu työn ongelmia.

Nykyään taas viestintää on niin paljon, että "oma konsoli" meinaa kaatua infoähkyssä. Ehkä nykyään onkin tärkeää jäsentää tieto niin, että se löytyy sitä tarvittaessa intrasta tai muusta sovitusta paikasta.

Tsemppiä tutkimukseen ja minäkin mielenkiinnolla kuulisin minkälaisia tuloksia siitä saatte. Ja kiitos nostalgiapläjäyksestä. Välillä on kiva muistella telexiä, kirjoituskonetta ja konsoliakin. Nuoret eivät kaikki taida tietää edes telefaxia!
t. Pirjo A.
Lähetetty Ma, 10/31/2016 - 09:38
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Moikka Johanna ja Pirjo,

kiitos kommenteistanne!

Tekniikka kehittyy huimaa vauhtia ja digitaaliset kanavat siinä samassa: vauhdissa on pysyttävä ;)

Johanna, tuo mainitsemasi viestinnän pelikirja kuulostaa tosi mielenkiintoiselta!

Kehitystyöni on vielä alkutekijöissään, katsotaan miten homma etenee ensi vuonna.

ystävällisin terveisin
Sirpa
Lähetetty Ma, 10/31/2016 - 09:39
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Moi Sirpa. Kehitys kehittyy ja mihin tässä vielä joudutaan näiden uusien teknologioiden kanssa :) Vaikkakin kyllähän ihminen aina ajassaan pärjää mutta on se ihmeellistä katsella ajassa taaksepäin ja suorittaa vertauksia. Nykypäivänä ihmettelee myös että miten sitä joskus pärjäsi lankapuhelimella.

Sisäinen viestintä on todella tärkeää. Sen huomaa oikeastaan vasta silloin kun se ei toimi. Jos kapula tippuu matkan varrella niin viesti ei tule maaliin asti. Koko organisaation pitää tietää missä mennään. Digitaalisuus nykypäivänä osaltaan helpottaa tehtävää mutta kyllä ihan perinteistäkin kasvotusten viestimistä tarvitaan osastokokouksien yms muodossa. Onnea kyselytutkimukseen!
Lähetetty Ma, 10/31/2016 - 09:39
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Aika jäännää, miten nopeasti digitalisoituminen on vallannut elämämme. Minäkin olen sitä ikäluokkaa, kun yläasteen tietotekniikan tunnilla siirreltiin turtlea määriteltyjen koordinaatttien perusteella ja tehtiin kuvioita. Ja se oli tylsää, minulta menikin maku tietoteknikkaan moneksi vuodeksi.

Samaan koodikieleen päädyin seuraavan kerran lentoaseman lähtöselvityksessä. Yhdessä koodijonossa kerrottiin matkustajan nimi,paikka,sukupuoli,matkalaukkujen määrä ja tietenkin määränpää. Muutama vuosi myöhemmin käyttöliittymät olivat muuttuneet paljon visuaalisemmiksi ja tietokoneen ruudulla tehtiin lähinnä valintoja ulkoa muistettavien koodijonojen sijaan.

Mikä tavoittaa työntekijän nykyisin parhaiten sisäisessä viestinnässä? Ovatko ne käsinkirjoitetut laput (harvinaisuuksiako jo?) vai onko kaikki tieto löydettävissä ainoastaan digitaalisessa muodossa? Mihin osaan jää se hiljaisen tiedon välittäminen?
Lähetetty Ma, 10/31/2016 - 09:39