Ilman hyvää otsikkoa et ole olemassa somessa

Kuva: William Iven

Pyytäisin sinua tekemään pienen testin. Avaa Facebook ja selaa pääsivua. Kiinnitä huomiota erityisesti jaettuihin artikkeleihin. Mihin niistä kiinnität huomiota ja miksi? Minkä julkaisun klikkaat auki?

Väitän, että pysähdyt sellaisen julkaisun kohdalla, jossa on kiinnostava ja puhutteleva otsikko, hyvä ingressi ja juttua avaava teksti. Myös kiinnostavalla kuvalla on tärkeä rooli, mutta jopa keskinkertaisen kuvan voi paikata puhuttelevalla otsikolla.

Hyvä otsikko ei ole enää lyhyt

Millainen sitten on hyvä otsikko? Otsikon pitää avata jutun olennaisin tai kiinnostavin sisältö niin, että lukija ymmärtää, miksi juttu kannattaa lukea. Lukijan pitää kyetä otsikon perusteella päättelemään, onko jutusta avaamisesta ja lukemisesta hänelle jotain hyötyä.

Buzzsumo analysoi 30 kappaletta Huffington postin jaetuimpien ja viraaliksi nousseiden artikkelien otsikoita. Onnistuneessa otsikossa toistuivat mm. tunteisiin vetoaminen, konkreettisen avun tarjoaminen ja vanhemmuus. Kiinnostava huomio Buzzsumolta oli, ettei otsikon tarvitse enää olla lyhyt. Maailman suurimpien uutislehtien suosituimpien artikkeleiden artikkelien otsikot ovat muuttuneet viimeisen parin vuoden aikana entistä pidemmiksi ja selittävimmiksi.

Viestinnän asiantuntija Kalle Pirhonen arvioi, että sosiaalinen media ja ennen kaikkea Facebook on saanut aikaan sen, että ingressin ja kuvan ohella otsikko on se joka näkyy ja jolla klikkaus saadaan aikaiseksi.

Toki myös perinteisessä printtimediassa otsikon merkitys on aina ollut suuri, mutta lehtijutulla on myös muita keinoja saada lukijaan tutustumaan juttuun kuten hyvät nostot ja taitot. Facebook on tässä suhteessa armottomampi.

Hyvä sisältö on tärkeintä

Päätin tutkia muutaman eri verkkolehden Facebook-sivujen julkaisuja marraskuulta 2017 ja selvittää, millaiset otsikot ja artikkelit ovat saaneet eniten tykkäyksiä ja jakoja. Mukaan valikoituivat Lapsen maailma (reilu 900 seuraajaa), Inhimillisiä uutisia (noin 66 000 seuraajaa) ja Vihreä lanka (reilu 5000 seuraajaa).

Vihreän langan tykätyin ja jaetuin juttu paljasti petokorvauksien väärinkäytön. Eikä ihme. Paljastusjutut kiinnostavat aina ja sudet ovat olleet viime vuosien kestopuheenaihe. Otsikon ensimmäinen osa Petokorvauksia käytetään väärin, kertoo keskeisimmän jutun sisällöstä. Sen jälkeen otsikko kertoo, miten väärinkäytöstä tehdään eli poronvasoja ostetaan pohjoisesta ja syötetään pedoille idässä. Sama sisältö toistetaan hieman eri tavoin myös julkaisussa.

 

Kuva: Vihreän langan Facebook-sivut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Lapsen maailman tykätyin juttu tarjosi konkreettista apua lasten tunnetaitojen vahvistamiseen. Jutun kuva oli onnistunut, koska kuka tahansa vanhemmista voi siihen samaistua. Otsikko kertoo, että juttu tarjoaa apua ja ingressi tarkentaa millaisia, tässä tapauksessa self help –menetelmiä vanhemmille.

Kuva: Lapsen maailma Facebook-sivut

 

Inhimillisiä uutisia verkkolehden jaetuin juttu antoi lukijalle mahdollisuudet tutustua uuteen tapaan auttaa. Ja onhan otsikko Yksinäisyys on vankila, pysäyttävän hieno. Inhimillisten uutisten Facebook-julkaisut ovat aina tarkkaan mietittyjä. Esimerkiksi tässä tapauksessa ensin todetaan, kuinka suurta joukkoa jutun teema koskettaa ja mitä meidän tulisi tehdä asian muuttamiseksi. Sen jälkeen kerrotaan miten kyseinen juttu asiaa käsittelee. Liikutaan yleisestä yksityiseen muutamalla lauseella.

Kuva: Inhimillisiä uutisia Facebook-sivustolta

 

Jokaisella edellä mainitulla jutulla on kertova ja puhutteleva otsikko. Otsikot vetosivat tunteisiin, ne tarjosivat konkreettista apua ja yksi niistä käsitteli vanhemmuutta. Juuri niitä ominaisuuksia, joita Buzzsumon mukaan onnistuneesta otsikosta löytyy.

Tärkein suosittuja artikkeleita yhdistävä tekijä on kuitenkin kiinnostava sisältö. Erinomainen otsikkokaan ei auta, jos sisältö ei kanna. Vai kiinnostaisiko sinua tietää, kuinka paljon presidenttiehdokkaat syövät viikossa lihaa? Peukuttaisitko?

Projekti

Verkkolehti näkyviin somessa

Teen töitä kulttuurialan järjestössä, jossa on käynnissä viestintäuudistus. Jäsenille näkyvin osa eli verkkolehti muuttuu samoin uutiskirje, samalla myös järjestön pitkäaikainen ja pidetty julkaisu siirtyy verkkolehdeksi järjestön nettisivujen yhteyteen.

Projektini on suunnitella verkkolehden näkyvyys ja (lähes ilmainen) markkinointi sosiaalisessa mediassa. Tärkein kanava verkkolehden jakamisessa tulee olemaan Facebook ja sen jälkeen Twitter sekä mahdollisesti vielä Instagram.

Projektin tavoitteet ovat:

  • Tehdä analyysi organisaation nykyisistä sosiaalisen media kanavista.
  • Benchmarkata muutaman onnistuneen verkkolehden sosiaalisen median jaot edellä mainituissa kanavissa, erityisesti Facebookissa.
  • Tutkia miten sosiaalisessa mediassa artikkeleja tulisi jakaa, jotta ne saavat mahdollisimman paljon lukijoita.

 

Tuuli H. KIRJOITTI:
Moikka Marika,

Mielenkiintoinen postaus ja olet kivasti analysoinut Buzzsumon tutkimusta käytännön esimerkkien kautta!

Ei minua tosiaan kiinnosta tietää kuinka paljon presidenttiehdokkaat syövät lihaa viikossa. Sisällön pitää olla laadukasta, mutta hyvällä otsikolla varmistetaan, että jutulle saadaan ylipäätänsä lukijoita. Toisaalta mietin asiaa myös siltä kantilta, että otsikko heijastelee sisällön laadukkuutta. Hyvä ja laadukas otsikko kertoo samanlaisesta sisällöstä. Klikkiotsikko tai esimerkiksi hyvin provosoiva otsikko voi taasen kertoa "kevyemmästä" sisällöstä tai puolueellisesta kannasta. Klikkiotsikot herättävät itsessäni monesti ärtymystä ja saatan välillä siitä syystä jättää klikkaamatta uutista, jonka aihe ehkä muuten kiinnostaisikin.
Lähetetty Ti, 12/12/2017 - 10:50
Virpi Koo KIRJOITTI:
Moikka, Marika!

Tosi hyvää pohdintaa siitä, mikä saa klikkamaan ja kuluttamaan verkossa olevaa sisältöä.

Tunnustan, että ensin kuva ja sitten otsikko vaikuttavat eniten omaan arviointiini jutun kiinnostavuudesta. Jos julkaisu ei ole ennestään tuttu ja koska valemediat ovat saaneet meikäläisen vainoharhaiseksi, saatan myös tarkistaa kuka on julkaisija ja/tai mitä organisaatiota/yhteisöä se edustaa esim. onko yritysmedia tms. Vasta tämän jälkeen päätän klikata juttua.

Linkkiä klikattuani katse kiinnittyy siihen, että teksti on nopeasti silmäiltävissa eli se on hyvin jäsennelty esim. väliotsikoilla, kappalejaoilla, nostoilla sekä välissä olevilla kuvilla/graafeilla. Tämä siksi, että useimmiten luen verkkotekstejä mobiililaitteella pitkän työmatkan aikana.

Välillä voi olla hyvänkin kuvan ja otsikon takaa löytyä tekstimöhkäle, jota on vaikea hahmottaa yhdellä vilkaisulla. Vielä kun sivun fontti on jotenkin taiteellista tai vaaleaa harmaata, jota ei liki- ja ikänäköinen lukija hämärässä oikein erota, voi olla varma, että meikäläinen sulkee jutun linkin samantien.

Verkossa hyvän sisällön lisäksi myös sen miellyttävän ulkoasun pitää saada lukija lukemaan juttu loppuun asti. Eli aina ei se hyvä sisältökään riitä, jos sitä ei ole helppo ”kuluttaa”.
Lähetetty Ti, 12/12/2017 - 14:32