Tiimi kaikkien ja kaikki tiimin puolesta

Nykyään yhä useampi organisaatio on valjastettu tiimityöskentelyyn sopivaksi, sillä kyseinen

työskentelytapa luo tehokkuudellaan yritykselle kilpailuetua. Organisaatiorakenne on entistä matalampi ja muovautuvampi: jokaista projektia varten saatetaan koota sitä parhaiten vastaava tiimi. Tiimin muodostaminen ei ole sattumanvaraista. Pelissä eniten maaleja tekevät ne kentälliset, joissa pelaajat pelaavat yhteen.

Tiimiksi kutsutaan eri osaamisaloilta ja eri puolilta organisaatiota koottua ryhmää. Tiimimalli on kehitetty edistämään yhteistoimintaa sekä asiantuntijuuden tehokäyttöä. Tiimityön etuina ovat nopeus, ennakointi sekä jatkuva itsensä kehittäminen. Tiimityöskentelyn tavoitteena on minimoida turha työ sekä synnyttää jatkuvaa sitoutumista. Tiimi vastaa itse tavoitteidensa täyttymisestä, jonka takia omistautuminen ja itseohjautuvuus ovat sen toimivuuden edellytys. Näin saadaan yrityksen parhaat voimavarat tehokkaasti käyttöön.

Yhteisöllisyys on tiimin toimivuuden kannalta elintärkeää. Keskinäinen auttaminen ja tuki edellyttävät vastavuoroisuutta ja luottamusta. Tiimi rakentuu vastavuoroiseen hyötyyn eli win-win-periaatteeseen, jolloin verkostojen on oltava suhteellisen pysyviä. 

Vaikka hyvä yhteispeli on tiimin toimivuuden edellytys, se ei vielä yksin takaa voittoa. Tiimin työskentelyn tulee perustua yrityksen arvopohjaan. Operatiivisen tiedon lisäksi tiimi tarvitsee yleisempää tietoa, jotta se pystyy suhteuttamaan työnsä kokonaisuuteen. Yritys voi tukea tiimin työtä viestinnällä, jossa pääpaino on vision selkeydessä. Motivoivan viestinnän avulla voidaan synnyttää ja ylläpitää sitoutumista ja omistautumisen tunnetta. Avaintekijä on tiimin jäsenten valtuuttaminen, joka on työyhteisön arvojen, johdon toimien, työnrakenteen, koulutuksen ja palkitsemis- ja huomioimisjärjestelmien tulos. Valtuuttaminen edellyttää riittäviä resursseja ja vastuuta.

Kuten ryhmässä, myös tiimissä on erilaisia rooleja. Ryhmän jäsenten roolit voidaan jakaa epävirallisiin ja virallisiin. Virallisten roolien sisällöt sekä velvoitteet ovat usein etukäteen määriteltyjä. Virallisia rooleja työelämässä ovat esimerkiksi puheenjohtaja ja sihteeri. Kun ryhmä kehittyy, sen keskuudessa syntyy myös epävirallisia rooleja jotka heijastavat ryhmäläisten persoonallisuuksia, käyttäytymistä ja tapoja. Rooleja voi olla esimerkiksi aloitteentekijä, koordinaattori, vetäytyjä sekä jännityksen laukaisija.

Näistä rooleista kaikki ovat yhtä tärkeitä, sillä joukkueen tavoitteen kannalta kapteeni ja maalivahti ovat samanarvoisia. Toisaalta on myös tärkeä muistaa, että joukkue on yhtä vahva kuin sen heikoin pelaaja. Jos jäsenet ovat kyvyttömiä kantamaan heikointa, he saattavat kääntyä toisiaan vastaan pyrkiessään saavuttamaan oman yksilötavoitteensa pistepörssin kuninkuudesta.

Aiemmassa artikkelissa pohdimme, kuinka ammattikorkeakoulussa ryhmien vaihtuvuus saattaa hankaloittaa tiimin muodostumista. Alkukankeudesta huolimatta työskentelykokemus eri kokoonpanoissa saattaa lukeutua vahvuudeksi, sillä ei työpaikallakaan voi valita kollegoitaan. Erilaisuuden hyväksyminen on avain onnistuneeseen joukkuepeliin, sillä tiimin jäsenten on kyettävä toimimaan joustavissa sekaryhmissä. Tällöin myös pienryhmäviestintä, ryhmädelegointi, kokoustaminen ja koordinoitu viestintä korostuvat. 

Mikä tahansa tiimi voi kehittyä synergiseksi. Synergisen ryhmän työn jälki on mahtavaa ja he kykenevät tekemään luovia ratkaisuja. He ovat sitoutuneita ja motivaationaste on korkea, sillä raja työn ja huvin välillä on häilyvä. Yhdessä työskentely on antoisaa, ryhmä on aidosti ylpeä tuotoksistaan eikä piittaa turhista säännöistä. Näitä tiimejä kutsutaan usein riemujoukoiksi. Mutta mikä laukaisee tämän riemujoukon synergian? Uusi haaste tai hanke virkistää joukon henkeä, mutta arjen harmautta voi myös torjua tekemällä muutoksia kokoonpanoissa, karismaattisella uudella jäsenellä tai johtajalla, joka antaa tilaa uusille ideoille. Toimiva esimiesviestintä luo raamit tiimin toiminnalle, sillä riemujoukon jälki on parhaimmillaan kun se kanavoituu oikein.

Yksilöpelaajista ja harrastelijoista on mahdollista kehittää voittoon pyrkivä tiimi, jossa jokainen tuo ammattitaitonsa tiimin hyväksi. Parhaimmillaan tämän riemujoukon yhteispeli sujuu kuin rusettiluistelu. Ehkä tästä syystä Katzenbach ja Smith käyttivätkin vuonna 1993 riemujoukko-käsitteen yhteydessä termiä huipputiimi. 

Lähteet: 

Helsingin yliopisto. Ryhmän viestintäsuhteet. Luettavissa: http://www.kielijelppi.fi/puheviestinta/ryhman-viestintasuhteet. Luettu 5.3.2012.

Åberg, L. 1999. Viestinnän strateginen johtaminen, s. 146-148. WSOY. Juva

Åberg, L. 2000. Viestinnän johtaminen, s. 258. Otava. Keuruu.