Tiimi kaikkien ja kaikki tiimin puolesta

Nykyään yhä useampi organisaatio on valjastettu tiimityöskentelyyn sopivaksi, sillä kyseinen

työskentelytapa luo tehokkuudellaan yritykselle kilpailuetua. Organisaatiorakenne on entistä matalampi ja muovautuvampi: jokaista projektia varten saatetaan koota sitä parhaiten vastaava tiimi. Tiimin muodostaminen ei ole sattumanvaraista. Pelissä eniten maaleja tekevät ne kentälliset, joissa pelaajat pelaavat yhteen.

 

Tiimiksi kutsutaan eri osaamisaloilta ja eri puolilta organisaatiota koottua ryhmää. Tiimimalli on kehitetty edistämään yhteistoimintaa sekä asiantuntijuuden tehokäyttöä. Tiimityön etuina ovat nopeus, ennakointi sekä jatkuva itsensä kehittäminen. Tiimityöskentelyn tavoitteena on minimoida turha työ sekä synnyttää jatkuvaa sitoutumista. Tiimi vastaa itse tavoitteidensa täyttymisestä, jonka takia omistautuminen ja itseohjautuvuus ovat sen toimivuuden edellytys. Näin saadaan yrityksen parhaat voimavarat tehokkaasti käyttöön.

 

Yhteisöllisyys on tiimin toimivuuden kannalta elintärkeää. Keskinäinen auttaminen ja tuki edellyttävät vastavuoroisuutta ja luottamusta. Tiimi rakentuu vastavuoroiseen hyötyyn eli win-win-periaatteeseen, jolloin verkostojen on oltava suhteellisen pysyviä. 

 

Vaikka hyvä yhteispeli on tiimin toimivuuden edellytys, se ei vielä yksin takaa voittoa. Tiimin työskentelyn tulee perustua yrityksen arvopohjaan. Operatiivisen tiedon lisäksi tiimi tarvitsee yleisempää tietoa, jotta se pystyy suhteuttamaan työnsä kokonaisuuteen. Yritys voi tukea tiimin työtä viestinnällä, jossa pääpaino on vision selkeydessä. Motivoivan viestinnän avulla voidaan synnyttää ja ylläpitää sitoutumista ja omistautumisen tunnetta. Avaintekijä on tiimin jäsenten valtuuttaminen, joka on työyhteisön arvojen, johdon toimien, työnrakenteen, koulutuksen ja palkitsemis- ja huomioimisjärjestelmien tulos. Valtuuttaminen edellyttää riittäviä resursseja ja vastuuta.

 

Kuten ryhmässä, myös tiimissä on erilaisia rooleja. Ryhmän jäsenten roolit voidaan jakaa epävirallisiin ja virallisiin. Virallisten roolien sisällöt sekä velvoitteet ovat usein etukäteen määriteltyjä. Virallisia rooleja työelämässä ovat esimerkiksi puheenjohtaja ja sihteeri. Kun ryhmä kehittyy, sen keskuudessa syntyy myös epävirallisia rooleja jotka heijastavat ryhmäläisten persoonallisuuksia, käyttäytymistä ja tapoja. Rooleja voi olla esimerkiksi aloitteentekijä, koordinaattori, vetäytyjä sekä jännityksen laukaisija.

Näistä rooleista kaikki ovat yhtä tärkeitä, sillä joukkueen tavoitteen kannalta kapteeni ja maalivahti ovat samanarvoisia. Toisaalta on myös tärkeä muistaa, että joukkue on yhtä vahva kuin sen heikoin pelaaja. Jos jäsenet ovat kyvyttömiä kantamaan heikointa, he saattavat kääntyä toisiaan vastaan pyrkiessään saavuttamaan oman yksilötavoitteensa pistepörssin kuninkuudesta.

 

Aiemmassa artikkelissa pohdimme, kuinka ammattikorkeakoulussa ryhmien vaihtuvuus saattaa hankaloittaa tiimin muodostumista. Alkukankeudesta huolimatta työskentelykokemus eri kokoonpanoissa saattaa lukeutua vahvuudeksi, sillä ei työpaikallakaan voi valita kollegoitaan. Erilaisuuden hyväksyminen on avain onnistuneeseen joukkuepeliin, sillä tiimin jäsenten on kyettävä toimimaan joustavissa sekaryhmissä. Tällöin myös pienryhmäviestintä, ryhmädelegointi, kokoustaminen ja koordinoitu viestintä korostuvat. 

 

Mikä tahansa tiimi voi kehittyä synergiseksi. Synergisen ryhmän työn jälki on mahtavaa ja he kykenevät tekemään luovia ratkaisuja. He ovat sitoutuneita ja motivaationaste on korkea, sillä raja työn ja huvin välillä on häilyvä. Yhdessä työskentely on antoisaa, ryhmä on aidosti ylpeä tuotoksistaan eikä piittaa turhista säännöistä. Näitä tiimejä kutsutaan usein riemujoukoiksi. Mutta mikä laukaisee tämän riemujoukon synergian? Uusi haaste tai hanke virkistää joukon henkeä, mutta arjen harmautta voi myös torjua tekemällä muutoksia kokoonpanoissa, karismaattisella uudella jäsenellä tai johtajalla, joka antaa tilaa uusille ideoille. Toimiva esimiesviestintä luo raamit tiimin toiminnalle, sillä riemujoukon jälki on parhaimmillaan kun se kanavoituu oikein.

 

Yksilöpelaajista ja harrastelijoista on mahdollista kehittää voittoon pyrkivä tiimi, jossa jokainen tuo ammattitaitonsa tiimin hyväksi. Parhaimmillaan tämän riemujoukon yhteispeli sujuu kuin rusettiluistelu. Ehkä tästä syystä Katzenbach ja Smith käyttivätkin vuonna 1993 riemujoukko-käsitteen yhteydessä termiä huipputiimi. 

 

 

Lähteet: 

 

Helsingin yliopisto. Ryhmän viestintäsuhteet. Luettavissa: http://www.kielijelppi.fi/puheviestinta/ryhman-viestintasuhteet. Luettu 5.3.2012.

 

Åberg, L. 1999. Viestinnän strateginen johtaminen, s. 146-148. WSOY. Juva

 

Åberg, L. 2000. Viestinnän johtaminen, s. 258. Otava. Keuruu.

Projekti
Anna Toivola KIRJOITTI:
Vähän omaan makuun teoreettinen teksti, olisin kaivannut enemmän omia kokemuksia tiimistä mukaan. Itse olen kokenut, että tiimityö on koulussa lähinnä yksilötyötä, sillä alussa hommat jaetaan ja sovitaan milloin pitää jokaisen osion olla valmis, jonka jälkeen osat laitetaan yhteen. Kyllä tiimin kanssa pyritään aina näkemään matkan varrellakin, mutta varsinainen tiimityö jää valitettavasti usein koulutöissä vähäiseksi. Yleensä hyvä lopputulos syntyy, jos työn aihe on kaikkien mielestä kiinnostava, ryhmän jäsenet ovat samalla aatopituudella, motivoituneita ja työt on jaettu tasapuolisesti.
Lähetetty Pe, 09/30/2016 - 15:37
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Ihan uusi termi minulle tuo riemujoukko. Täytyykin muistaa se, kun lähden torstaina viettämään periodin päättäjäisiä perusopinnoissa muodostuneen opiskelutiimini kera.
Me 4 teimme yhdessä kaikki ryhmätyöt koko perusopintojen ajan ja meistä muodostui kiinteä tiimi heti alusta alusti. Kaikilla oli sama tavoite (5) ja jokainen teki töitä sen eteen samalla intensiteetillä. Ikinä ei tapahtunut ohareita eikä minkään sortin lusmuilua. Ei sitä työtä meistä kukaan olisi tehnyt jos ei olisi ollut pakko, mutta yhteinen "vihollinen" yhdisti ja tekeminen oli niin hauskaa kun nyt raportin vääntäminen voi olla. Riemujoukko, jees.
Lähetetty Ti, 11/01/2016 - 09:10
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Riemujoukko kuvaa hyvin sitä flow-tilaa, jonka tiimi saavuttaa silloin, kun yhteistyö on onnistunut hyvin ja tulokset ovat menestyksekkäitä. Hyvin onnistunutta työtä on aina syytä juhlia. Työyhteisössäkin voisi juhlistaa onnistuneita yhteistyöprojekteja. Olette kirjoittaneet monipuolisesti ja hyvin tiimiviestinnästä ja -työstä - huipputiiminä siis.
Lähetetty Ti, 11/01/2016 - 09:10
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Minusta olisi myös ollut kiva lukea omia kokemuksia tiimityöskentelystä. Esimerkiksi, jos ryhmä olisi testannut jotain uutta toimintatapaa koulun ryhmätöiden kanssa ja kertonut miten työskentely onnistui.
Lähetetty Ti, 11/01/2016 - 09:10
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Tykkäsin kovasti jo teidän ensimmäisestä tuotoksesta, ja hyvä on tämäkin. Tosin olen ehkä hieman Annan ja Elisan kanssa samoilla linjoilla; omista kokemuksista olisi ollut kiva lukea enemmän. Osuvasta otsikosta, lätkävertauksista ja fiiliskuvasta täydet kymmenen pistettä. :)

Tiinan kanssa mulla on samankaltaisia kokemuksia myös. Meilläkin oli perusopintojen ajan aina sama neljän hengen tiimi. Raporttien teko oli välillä todella tuskaa; jotenkin se aina meni siihen, että niitä raportteja kasailtiin vielä muutamaa tuntia ennen deadlinea. Usein olimme kirjaston ryhmätyötilassa hiomassa pillkuvirheitä (olimme kaikki melkoisia pilkunviilaajia) siihen asti, että kirjastontäti ystävällisesti kävi huomauttamassa kirjaston sulkemisesta. Ja toisinaan meillä meni oikeesti hermot toisiimme. Kuitenkin ne kerrat kun nauroimme vedet silmissä, voittavat ne huonommat mennen tullen. :)
Lähetetty Ti, 11/01/2016 - 09:10
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Pidän tavasta käyttää vertauksia. Blogikirjoitus saisi olla mielestäni hiukan henkilökohtaisempi, kokemuksia ja omia ajatuksia täynnä- haastavan muita kommentoimaan.

Itse ajattelen tiimityön olevan myös aikansa ilmiö tyyliin 1+1 onkin 3. Miten tiimien kääntöpuolet, esimerkiksi jahkaillaaan, kukaan ei ota vastuuta, asiat ei etene, ristiriidat ja näennäiset pomot. Mielenkiinnolla olisin lukenut mahdollisiin vastaväittämiin jo valmiiksi pohdintaa.
Lähetetty Ti, 11/01/2016 - 09:10
Vilma Kuke KIRJOITTI:
Mielenkiitoinen aihe teillä. Tiimityö voi parhaimmillaan olla todella kannustavaa ja tuottoisaa. Olisi mielenkiintoista työpaikalla keskustella tiimipalaverissa rooleista, miten jokainen kokee oman paikkansa tiimissä.
Lähetetty Ti, 11/01/2016 - 09:11