Tavoitteena elävä lehti ja vuolas uutisvirta

Henkilöstölehtien lukijoiden ajasta kilpailevien kanavien määrä on lisääntynyt huimasti. Pelkästään televisio syö vapaa-aikaamme melkoisesti. Finnpanelin uusimpien tutkimuksien mukaan suomalainen katsoi vuonna 2011 televisiota noin kolme tuntia päivässä. Televisiota katsellessamme käytämme samalla sosiaalisen median palveluja. Mahtuuko sohvan nurkkaan älypuhelimien, kannettavien tietokoneiden ja tabloidien viereen myös henkilöstölehti?
 

Toimituspolitiikkaa tarvitaan

Monissa yrityksissä lehden teko on ulkoistettu viestintätoimistoille. Tavoitteena on poistaa kotikutoisuus, rikastuttaa sisältöä ja vapauttaa aikaa sisällön suunnitteluun, kun työmäärää eivät lisää toimitustyö ja taitto. Kokonaan käsiään ei voi lehdestä pestä ulkoistamisella, sillä ulkoistettukin lehti vaati toimituspolitiikan. Siihen kirjataan lehden kohderyhmä, tehtävät, sisältö, rakenne, lehden arvot, perusviestit ja tavoitteiden seurantamekanismit sekä lehteä tekevä työryhmä. Politiikkaa vahtii toimitusneuvosto, mikä on yrityksen väestä koostettu pieni ryhmä, jota vahvistavat kumppanit viestintätoimistosta. Usein siinä on muutama jäsen yrityksen johdosta ja muutama työntekijöiden edustaja. Toimitusneuvoston tehtävänä on suunnitella lehden suuret linjat, päättää lehtien teemat ja arvioida julkaistuja lehtiä. Varsinaiseen lehden tekoon he eivät yleensä osallistu.

Samoin kuin aikakauslehdissä, on visuaalinen ilme avainasemassa henkilöstölehden kiinnostavuuden herättämisessä. Visuaalista huomioarvoa lisäävät laadukkaat kuvat, kiinnostavat otsikot, suunniteltu värimaailma, lehden koko ja paperilaatu sekä ammattitaitoinen taittotyö. Ulkoasun tulee aina tukea sisältöä.

Parhaimmillaan henkilöstölehti on odotettu, luettu ja toimiva sisäisen viestinnän keino, jolla ajankohtaisen tiedon välittämisen lisäksi luodaan me-henkeä. Huonoimmillaan henkilöstölehti on yksisuuntainen kanava johdon päätösten välittämiseksi työntekijöille.
 

Onnistunut lehti on elinvoimainen ja kehittyvä

Hyvä henkilöstölehti on monipuolinen: se kertoo yrityksen ja toimialan ajankohtaisista asioista, taustoittaa historiaa ja selittää strategiaa luomalla katsauksia tulevaan. Henkilöhaastattelut kiinnostavat myös henkilöstölehdissä. On aina kiinnostavaa lukea itselleen vähemmän tunnetun työkaverin työtehtävistä, tyypillisestä työpäivästä, miten ja milloin hän on taloon tullut ja siitä, miten hän vapaa-aikaansa mieluiten viettää.

Hyvääkin lehteä on jatkuvasti arvioitava, kehitettävä ja uudistettava. Kehittämisen ja tavoitteiden mittauksen työkaluina ovat keskustelut, lukijatutkimukset ja luotaus.

Erikoisin kuulemamme keino parantaa henkilöstölehden lukukokemusta on leipomo Pågenilla, jossa lehti jaetaan henkilöstölle palkkakuitin mukana kotiin. Näin henkilöstö varmasti saa lehden ja koska palkkakuitti tuli samalla, on kokemus positiivinen.
 

Miten herättää uinuva virta?

Mistä sitten taiotaan mielenkiintoinen sisältö? Mitä jos uutisvinkit tyrehtyvät ja aiheita saa hakemalla hakea? Viestinnän perusrunko tulee vuosisuunnitelmasta, mutta muutakin tarvitaan. Tiinan työpaikalla ongelmana on juuri se, ettei organisaatiossa tunnisteta uutisia. Uutisvinkkejä tulee harvakseen, ja jos soittaa kentälle ja kysyy mitä on meneillään, ei missään kuulemma tapahdu mitään erikoista.

Tällä hetkellä uutiset syntyvät lähes kokonaan viestinnän ihmisen vinkkien ja uutisnenän perusteella. Jonkun verran heräämistä on tapahtunut arjesta poikkeavien tapahtumien suhteen. Niitä ovat yleensä matkat johonkin tai osallistuminen johonkin ulkopuolisen järjestämään tapahtumaan. Ne tunnistetaan uutisiksi ja niistä osataan antaa vinkki viestintäosastolle. Arkeen kuuluu kuitenkin paljon sellaista, joka on kokijoilleen liian tavallista, jotta sen uutisarvo ymmärrettäisiin. Esimerkkinä: yritys rakennuttaa vuosittain useita uusia kehitysvammaisten ryhmäkoteja ympäri Etelä-Suomea. Monet kymmenet ihmiset ovat saaneet asunnon, mutta toiminta on koettu yrityksessä liian tavalliseksi, jotta uutinen tunnistettaisiin.

Toiveena ja tavoitteena on pikkuhiljaa yksiköitä, esimiehiä ja johtoa opastamalla ja esimerkkejä näyttämällä saada uutisvirta kuohumaan omalla voimallaan.


Lähteet: Juholin: Viestintä strategiasta käytäntöön, Finnpanel, Can: Rätt distribution ger uppskattad personaltidning