Viestinnän onnistumisen arviointi

On vuosi 2014 ja ensimmäinen työpäiväni uudessa työpaikassa myynnin tiimeistä vastaavana esimiehenä. Olen juuri siemaissut jännitystä rentouttavan kupin teetä, kun vastaan ensimmäisen kerran uuteen työpuhelimeen.

- Hei Päivi, esimiehesi Mirja tässä moikka. Miten ensimmäinen työpäiväsi sujuu?
- Hei Mirja, päivä on sujunut oikein mukavasti rennoissa merkeissä. Miten voin olla avuksi?
- Istuisitko tukevasti hetkeksi alas, minulla on sinulle jännittäviä uutisia. Aloitamme tänään    YT-neuvottelut!

Työskentelen monialaisessa toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa, jossa ulkoinen tiedottaminen toimii kohtuullisen hyvin. Huolenaiheenani on sisäinen viestintämme. 

"Nämä meidän nykyiset verkkosivumme ovat ihan tylsät ja huonot. Kävin viikonloppuna sellaisilla sivuilla, joilla oli leijuvat valikot, paljon liikkuvaa kuvaa ja tosi kivat värit. Tehkää nyt jotain, että näistä sivuista saataisiin irti enemmän hyötyä ja tuloksia!" Kuulostaako tutulta?

Jokaisella työtekijällä tuntuu olevan mielipide työpaikan verkkosivuista ja pitkä lista kehitysehdotuksia niiden parantamiseksi. Valitettavan usein keskustelu kuitenkin pyörii epäolennaisuuksien ympärillä, ainakin verkkoviestinnän ammattilaisen näkökulmasta.

Yksinkertainen on kaunista. Myös harrastustoiminnan viestinnästä vastaavien tulisi muistaa tämä klassinen viisaus: nykypäivän tietotulvasta vain osa menee kohderyhmänsä tietoisuuteen. Tätä seikkaa yritän pitää ohjenuoranani myös juniorijalkapalloilussa, koska omaan toimenkuvaani joukkueenjohtajana kuuluu joukkueen sisäinen ja ulkoinen viestintä.

Yksi hyvän projektin kriteereistä on se, että projektin onnistumista kyetään mittaamaan. Helppona mittarina ajattelimme aluksi pitää vain Facebook-profiilin tykkääjien määrän muutosta, mutta tarkemmin pohdittuna sehän on vain numero henkilöistä, jotka ovat jossain vaiheessa klikanneet "tykkää"-nappia. Voihan olla, että he ovat sen jälkeen jättäneet profiilimme seuraamisen sikseen.